“Hanesan reprezentante Povo nia tilun no ibun, no responsável ba Komisaun G, ne’ebé haree ba área Edukasaun Juventude Kultura no Sidadania nafatin bolu atensaun ba nai ezekutivu atubele rona halerik manorin na'in sira ne’ebé semanalmente ami haklaken iha uma demokrasia ida ne’e”, dehan nia Plenária iha Parlamante Nasionál, segunda (11/04).
Nu'udar deputadu ne'ebé responsabiliza iha espesializada Edukasaun nian sei lapara atu ko'alia bainhria nia nafatin deputadu sira, tanba liuhusi Edukasaun mak produz koñesimentu nesesáriu liu hodi eziste dezenvolventu iha mundu tomak nune'e Ministériu Edukasaun Joventude no Desportu presiza tau importánsia ba área edukasaun la bele tau de'it importánsia ba lansamentu fatuk dahuluk ba projetu infraestrutura edukativa maibé hare mós ba profesór nia halerik liliu sira-nia direitu.
Enkuantu profesór sira kumpri ona sira-nia direitu maibé Ministériu Edukasaun ho estrutura ba direjente hotu ladún tau importánsia ba manorin nain sira-nia halerik.
Tanba husi rekomendasaun ne'ebé komisaun rekomenda semanalmente deputadu sira foti iha uma fukun ida ne'e, envez dehan hadi’a maibé to'o agora deputadu sira sei nafatin simu halerik husi manorin na'in sira.
“Ha’u foti ezemplou husi manorin na’in João da Costa Amaral, ne’ebé hanesan Profesór Permanente ne’ebé haroin estudante iha área remota husi Eskola Bázika Filial (Taroman) iha suku Taroman, Postu Administrativu Fatululik, Munisípiu Covalima, ne’ebé desde fulan-dezembro tinan 2019, to’o ohin loron seidauk simu saláriu, siknifika katak tina 3 ona mak Profesór ne’e seidauk simu saláriu hanesan profesór permanente. lnklui profesóre na'in-4 permanente nain-3 no kontratadu na'in-1 mak tinan tolu ona seidauk simu saláriu", esplika nia.
Maibé triste liu tanba na’i ulun sira ne’ebé responsável másimu iha edukasaun nia resposta mak nune’e husu atu profesór sira hein ho pasiénsia hodi hein prosesu.
Tanba tinan tolu ona nai ulun sira husi Ministériu Edukasaun husu nafatin atu manorin na’in sira hein ho pasiénsia. (*)